1.9.1918
Vaikeuksia kuninkaan hankkimisessa.
Sen mukaan kuin saksalaisista sanomalehdistä on näkynyt, on Suomen hallituksen lähettämiä kuninkaan etsijöitä Saksasta kohdannut odottamattomat vaikeudet. Keisari Wilhelmin poikia, joita kuningasmielisemme etupäässä lienevät ehdokkaina ajatelleet, ei periaatteen kannalta anneta sellaiseen kokeiluun, miksi kuninkaanarvon ottamisen uudesta reunavaltiosta ylipäätään täytyy muodostua, lausuu muuan Saksan huomattavimpia sanomalehtiä. Samalle kannalle lienee keisari asettunut eräässä toisessa uudessa valtiossa esitettyyn samanlaiseen toivomukseen nähden. Ja edellä mainittu lehti pitää tätä Saksan hallitsijan kantaa erittäin ilahduttavana. Niin suotavaa kuin sen mielestä onkin Saksan omien etujenkin kustannuksella antaa apua uudelle valtiolle ja erittäinkin ystävälliselle Suomen kansalle sen uuden yhteiskunnan rakentamisessa ja lujittamisessa, niin puhuvat kuitenkin sangen painavat syyt sitä vastaan, että tämä apu ulottuisi uudelle valtaistuimelle pyrkivien tukemiseen.
Myöskin sen seikan, että kuningasmielisemme itse eivät nähtävästi ole olleet yksimielisiä ehdokkaasta, vaan jonkunlaisia juonitteluja mainitaan olleen erään pyrkijän eduksi toisia vastaan, sanotaan tähän tulokseen vaikuttaneen. Sekin ehdokas, jota julkisuudessa ensinnä mainittiin tänne aiotuksi, Meklenburgin herttua Adolf Fredrik, näyttää nyt lopullisesti kieltäytyneen. Ja sen mukaan kuin ”Helsingin Sanomain” Berlinin kirjeenvaihtaja toisesta paikasta julkaistussa sähkösanomassa kertoo, ilmoitetaan puolivirallisesti, ettei kukaan saksalainen ruhtinas ota Suomen kruunua vastaan ennen kuin eduskunnassa on saavutettu yksimielisyys puolueiden kesken hallitusmuotoasiassa.
Jos tämä ”Lokal-Anzeigerin” tieto todellakin pitää paikkansa, osoittaa se, että Saksan virallisissa, hallitsijan lähellä olevissa piireissä on oikeampi käsitys nykyisestä asemasta Suomessa kuin meidän omilla kuningaskiihkoilijoillamme. Siellä käsitetään, ettei uutta kuninkaan valtaistuinta voida rakentaa niin heikolle pohjalle kuin se laintulkinta on, jolle eduskunnan päätös kuningasvaalista Ruotsin aikaisen hallitusmuodon 38 §:n nojalla meillä perustuu. Sellainen olisi seikkailupolitiikkaa, johon Saksan valtiomiehet eivät halua tulla osallisiksi. Sen sijaan antavat he meidän hallituksellemme saman neuvon, jonka hallituksemme jo omassa maassakin on saanut: hallitusmuotokysymys on ensin eduskunnassa ratkaistava, koetettava saada siinä aikaan riidattomasti pätevä perustus uudelle valtaistuimelle ja vasta sitten on ruvettava kuningasehdokasta tiedustelemaan.
Vieläkö hallituksen kuningaslähettiläät tämän jälkeen jatkavat tiedustelujaan Saksassa vai kääntynevätkö jonnekin sellaisille tahoille, jossa mahdollisesti pidettäisiin eduskunnan kuningaspäätöstä riittävänä kruunun tukena, se saataneen ennen pitkää kuulla. Sekä maamme edun että kunnian vuoksi olisi kuitenkin suotava, että enemmät kaupanhieronnat nyt jätettäisiin siksi, kunnes hallitusmuotoasia on eduskunnassa täysin laillisella tavalla selvitetty.
8.9.1918
Kokouksia.
-Eläinten ystävät-niminen yhdistys piti vuosikokouksensa perjantaina. Sihteerin laatimasta vuosikertomuksesta kävi selville, että yhdistys oli epäsuotuisista oloista huolimatta jatkanut toimintaansa m. m. levittämällä eläinsuojelukirjallisuutta, toimeenpanemalla esitelmiä ja saattamalla syytteeseen eläinrääkkääjiä. M. m. oli yhdistys avustanut täkäläisen venäläisen sotaväen nälkiytyneiden hevosten elättämistä. Lokakuussa 1917 järjestetty ”Eläinten päivä” tuotti puhdasta tuloa 768 mk. 50 p. Yhdistys oli niin ikään kannattanut kirjailija W. Lindmanin Helsingissä toimeenpanevaa piirijakoa eläinsuojeluksen edistämiseksi. Kaksi lintupoliisia oli kertomusvuonna valvonut, ettei lintuja saa häiritä kaupungin puistoissa. Kolme 25 markan palkintoa on jaettu pika-ajureille hyvästä hevoshoidosta. Yhdistyksen ompeluseura on jatkanut hyödyllistä toimintaansa ja valmistanut vuoden kuluessa lukuisia teoksia. Yhdistyksen viettäessä 25-vuotisjuhlaansa, annettiin neiti Selma Forstenille, neiti Cecilia Grönbladille ja postiekspeditööri J. Helmströmille kullekin kultasetonki. Neiti Agnes von Konow sai setongin täyttäessään 50 vuotta. Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen keskusliiton jäseneksi on yhdistys ruvennut vuoden varrella – – -. 100-vuotispäivänä laski yhdistys seppeleen runoilijan haudalle ja otti osaa vastamainitun keskusliiton toimeenpanemaan muistojuhlaan. Vuoden varrella kuollut neiti L. Martelin on yhdistykselle lahjoittanut 15,000 mk. Yhdistykseen kuului 154 jäsentä, lukuun ottamatta haaraosastojen jäseniä, joita on monta sataa. Yhdistyksellä oli vuoden varrella tuloja Smk 17,093:83 ja menoja Smk 3577:25, joten säästö seuraavaan vuoteen on Smk. 29,341:08.
10.9.1918
Säätila syysk. 9p.
Lännestä on tunkeutumassa voimakas ilmanpaineminimi, joka oli Norjan rannikolla alle 740 mm syvänä. Korkein ilmanpaine, 766 mm, havaittiin maamme kaakkoisosissa. Ilmapuntari laski kaikkialla. Taivas oli aamulla maassamme enimmäkseen selkeä, mutta pilveytyi päivemmällä ja lounaampana sattui jo vesisateitakin. Tuuli oli etelän- ja kaakonpuoleinen ja vahveneva. Lämpötila oli aamulla pohjoisessa vain 1, muualla 5-7. Lounaassa 11-13 ast., sekä päivällä yhteensä 14-17 ast. – Läntinen minimi tuo mukanaan sateita ja jyrkkien ilmanpaine-erojen takia käyvät tuulet myrskyisiksi.
Todennäköinen sää tänään.
Pilvistä ja sateita etenkin Keski- ja Etelä-Suomessa, vahvoja ja myrskyisiä tuulia etelän ja idän puolelta lämpötilan pysyessä jokseenkin ennallaan.
17.9.1918
Päivän kuva.
”Kuhun tästä päänsä kallistaisi?”
Hän on tullut Kuopion takaa tahi Hämeen sydämestä tahi Pohjanmaan perukoilta aloittaakseen työskentelynsä yliopiston valon lähteiden partaalla.
Hän on tullut hehkuvin mielin ja palavin rinnoin. Koko junamatkan hän vain on ajatellut, kuinka ihanaa on oleva aukoa matkalaukku ja ryhtyä hiljaisessa kammarissa kotoisen ruisleivän ja keltaisen voin voimalla tieteen ongelmia ratkomaan…
Nyt hän on Helsingissä. Mutta toistaiseksi vain kadulla, sillä lukukammioita ei löydy mistään.
Hänen ei ole hauska olla…!
2.10.1918
Markkinat
Olivat eilen, mutta ne eivät olleet entisten veroiset. Mutta silakoita, kilohaileja ja omenoita rannasta sentään sai. Sitä vastoin ei näkynyt punaisia ilmapalloja eikä kuulunut kimakoita pillejä. Joitakin kumminahasta kieputettavia palloja huomasi kyllä, mutta vähänpuoleisesti oli niitäkin.
Silakkanelikon hinta vaihteli muuten 100 markasta 120:een, jopa 130:een markkaan. Pienivaraiset helsinkiläiset huokasivat syvään ja moni kääntyi tyhjin käsin ja täysin mielin takaisin kotiin.
Ei ollut myöskään erikoista markkinahumua ilmassa, joka pysytteli harmaana, kosteahkona ja ikävänä. – – – sitä tähän maailman aikaan.
Ei ollut kaduillakaan erikoisempaa liikettä, Espiksen tavalliset höylääjät ja höylääjättäret vain ja muutamia silakkanelikoiden kuljettajia.
Hiljaiset markkinat, hyvin hiljaiset.
10.10.1918
Kuninkaanvaali.
Keskusteltuaan useita tunteja suljetussa istunnossa kuninkaanvaalin toimeenpanemisesta päätti eduskunta 64 äänellä 41 vastaan kahden edustajan pidättyessä äänestyksestä toimittaa vaalin. Vaali toimitettiin klo puoli 10 illalla julkisessa istunnossa, jossa Hessenin prinssi Friedrich Karl julistettiin valituksi Suomen kuninkaaksi.
Kuvateksti: Nykyinen puhemiesneuvosto valtuutettiin päättämään tavasta, jolla päätös valitulle kuninkaalle ilmoitetaan.
11.10.1918
Päivän kuva. ”Mitä Wilson sanoo?”
Eilisen aamupäivän puheenaiheita oli kaksittain: eduskunnan edellisenä iltana suorittama kuninkaanvaali ja Wilsonin vastaus Saksan rauhannoottiin.
Edellisen johdosta eikä Aleksis Kiven syntymäpäivän – oli lippuja monessa tangossa, monenlaisia lippuja. Jälkimmäisen julkaisivat sanomalehdet lisälehtinä.
Poikien sähkösanomat menivät kuin kuumille kiville. Jokainen tahtoi tietää, mitä Wilson sanoo. Riippuihan hänen sanoistaan niin perin paljon.
Ja saivathan sen ihmiset tietääkin, vaikkeivät vielä juuri paljonkaan viisastuneet. ”Tuleeko rauha vai eikö tule?” Kysymys jäi vielä avonaiseksi. Kukin kohdallaan voi edelleen jatkaa arvailujen päivänkakkaralehtien nyppimistä, vaikka Wilson jo kerran onkin puhunut.
13.10.1918
Tietoja ja ohjeita influensan (espanjantaudin) johdosta.
Lääkintöhallituksen tiedonanto.
Influensa on tarttuva tauti, jonka tartunta-aine, mikäli tähän saakka saavutettu kokemus osoittaa, esiintyy sairaan ysköksissä, kurkun ja nenän limassa sekä niissä pienissä sylkypisaroissa, jotka sairaan yskiessä tahi aivastaessa viskautuvat ilmaan. Tauti leviää näitten sairaasta tulevien poisteitten kautta joko suorastaan tahi kosketuksen, kuten kättelemisen samoin kuin myöskin nenäliinain ja muiden vaatekappaleitten kautta j. n. e. Tartunnan leviämistä edistävät kaikellaiset ihmistungokset. – Useimmiten sairas parantuu muutamassa päivässä tai jonkun viikon kuluttua, mutta monessa tapauksessa saa tauti vakavamman käänteen sen kautta, että sitä seuraa keuhkotulehdus, aivokalvontulehdus tahi muita vaarallisia jälkitauteja. Tällaisia jälkitauteja on syytä pelätä sellaisissa tapauksissa, jolloin sairas ei hoida itseään huolellisesti. Näiden vaarallisten jälkitautien tähden tulee jokaisen varoa tarpeettomasti joutumasta tartunnalle alttiiksi ja samoin on sairastuneen velvollisuus pitää huolta siitä, että hän ei huolimattomuudellaan aseta ympäristöään alttiiksi tartunnalle.
Taudin levenemisen estämiseksi tulee yleisön välttää kansankokouksia ja huoneistoja, joissa ihmisiä kokoontuu suuremmassa määrässä kuten: kokouksia, eläviäkuvia, teattereja, tanssihuoneustoja j. n. e. Tarkka henkilökohtainen puhtaus on välttämätön, etenkin kädet ovat pidettävät puhtaina. Asunnoissa on pidettävä huolta raittiista ilmasta ja terveitten tulee oleskella ulkona niin paljon kuin mahdollista. Sairastuneen tulee käyttää sylkyastioita eikä sylkeä lattialle. Yskittäessä ja aivastaessa on pidettävä nenäliina suun edessä. Mitään sellaista lääkettä, joka estäisi taudin puhkeamista ei tunneta.
Sairaan hoidon suhteen huomautettakoon, että niin hyvin taudin kulkuun kuin mahdollisiin jälkitauteihin nähden on välttämätöntä, että sairastunut viipymättä menee vuoteeseen ja että hän ei nouse ylös ennenkuin kuume on täysin ohi eikä ryhdy työhön ennen kuin tuntee itsensä terveeksi. Kylmettyminen toipumisaikana on perin vaarallista. Saunassa käynti sen jälkeen kun tauti on alkanut on osoittautunut vahingolliseksi.
14.10.1918
Kuningaskysymys.
Prinssi Friedrich Karl ei ainakaan kahteen vuoteen astu Suomen valtaistuimelle.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
Berlin, lokak. 13 p. Kirjeenvaihtajamme on luotettavalta taholta saanut tietää, Hessenin prinssin Friedrich Karlin näinä päivinä Berlinissä käydessään lausuneen, ettei hän missään tapauksessa ottaisi kuninkuutta heti vastaan. Hänen päätöksensä tulisi riippumaan asiain vastaisesta kehittymisestä. Valtaistuimelle nousu voisi hänen puoleltaan tapahtua aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Sen vuoksi olisi lähinnä sovittava väliaikaishallituksen asettamisesta Suomeen.
Ennen kaikkea huomauttaa prinssi Friedrich Karl siitä, ettei hän tahdo tyrkyttää itseään Suomelle.
27.10.1018
Keittiöjätteiden käyttäminen.
Rahatoimikamari on antanut lausuntonsa erityisen komitean ehdotuksesta, että kaupunki 38,500 mk:n hinnasta ostaisi puhtaanapitolaitoksen kaatopaikan luona Malmilla olevan ratsutilan sikalan perustamiseksi noin 60 sikaa varten. Samalla kun rahatoimikamari esittää ehdotuksen hylättäväksi ehdottaa se, että Bogbasta Aktiebolag-nimisen yhtiön toimeksi annettaisiin perustaa sikala keittiöjätteiden käyttämiseksi; että täällä mahdollisimman pian puhtaanapitolaitoksen toimesta niissä taloissa, joissa laitos hoitaa jätteiden poistamisen, järjestetään keittiöjätteiden kerääminen sianruoaksi; että keittiöjätteiden erottamisessa muista rikoista – – – järjestelmä, kuitenkin muutetussa muodossa, toistaiseksi pysytetään niin, että keittiöjätteet kerätään muista erikseen; että maksutta pidetään yksityisten talouksien saatavana sankoja keittiöjätteiden keräämistä varten ja että kerätyt keittiöjätteet toimitetaan 10 p:n hinnasta litra kunnalliskodin sikalaan, jonka sikain määrä lisätään enintään kahdeksi sadaksi, ollen kunnalliskoti velvollinen kaupungin elintarvelautakunnalle 8 mkn hinnasta kilolta luovuttamaan tuotetun lihan.
Samalla esittää rahatoimikamari tarkoitukseen myönnettäväksi 135,000 mk, josta 12,000 mk. sankojen ostoon ja tiedonantojen painatukseen, 73,000 mk kunnalliskodin sikalan kuntoonpanoon, 25,000 mk jätteiden keräykseen kuluvana vuonna sekä 25,000 mk kunnalliskodin sikalan tämän vuoden hoitokulujen korvaamiseksi.