3.2.1919
Nyt on toiminnan hetki!
Huomenna, maanantaina
äänestävät Kansallisen edistyspuolueen listoja ne edistysmieliset, jotka eivät vielä eilen täyttäneet äänioikeuttaan. Kukaan vakava isänmaanystävä ei jätä tänä ratkaisevana hetkenä täyttämättä tärkeää kansalaisvelvollisuuttaan.
26.2.1919
Edistysmieliset! Valmistautukaa miehissä ja naisissa ensi lauantaina ja maanantaina äänestämään Kansallisen edistyspuolueen listoja. Valppautta, tointa, intoa!
27.2.1919
Kuka johtaa kansaamme ”turmioon”?
Kuningasmieliset väittävät, että hallitusmuotokysymyksen ratkaisulla ei ole kiirettä. Tämä väite on jyrkässä ristiriidassa kokoomusmiesten kesällisten mielipiteiden kanssa. Monarkistit nojautuivat silloin kansan vähemmistöön, ja tämän vähemmistön mielestä asia oli kiireellinen. Mutta nyt, kun on luotava valtioperusteita kansan enemmistön tahdon mukaisesti, nyt joutaa hallitusmuotokysymys lepäämään vuosikausiksi. Monarkistit haluavat yhäti uusia vaaleja. Ensi vaalit eivät heidän uhkaustensa mukaan riitä kansan tahdon selville saamiseksi. ”Sitten toisissa vaaleissa kysymys hallitusmuodosta voi joutua siksi, jota vaalitaistelu ensi sijassa koskee.”
Siis vaaleja, vaaleja ja yhäti vaaleja!
Kuinka kevytmielistä tällainen uusiintuviin vaaleihin johtava politiikka on, sen osoitti viime elok. 7 p. hallituksen silloinen puheenjohtaja, senaattori Paasikivi, lausuessaan eduskunnalle:
”Nykyinen väliaikainen tilanne tulisi vain siten pysyväiseksi ja veisi maan lopullisesti turmioon. Sitä paitsi asema on jo nyt ylen vakava ja vaaranalainen. Se ei siedä sitä repimistä ja hajoittamista, mitä olisi vaalien seurauksena. Vaalikiihoitus tulisi epäilemättä ylen määrin lisäämään sekasortoa ja vahvistamaan anarkistisia voimia, jotka yhteiskunnassamme piilevät ja jotka eivät suinkaan ole toimettomia, vaan päinvastoin alkavat jälleen kohottaa päätänsä.”
Vaikka senaattori Paasikiven sanat anarkististen voimien toiminnasta ovat näyttäytyneet oikeiksi ja vaikka kokoomuksen riveissä tajutaan, kuten lainaamamme sanat osoittavat, että yhä uusiintuvat vaalit vahvistavat näitä voimia, niin kokoomuspuolue sittenkin tahtoo yhteiskuntaa nykyisessä vaaranalaisessa tilassa pysyttävän toiminnan ohjelmansa mukaiseksi.
Tähän on edistysmielisten tasavaltalaisten vastattava rehellisin vedoin: Me emme rohkene ottaa kannettavaksemme edesvastuuta anarkistisen kiihoituksen kasvamisesta.
9.3.1919
Vaalitulokset ja valtiomuotoasia.
Muutamissa vaalipiireissä on jo äänten laskeminen päättynyt. Toisissa on vaalitulosten laskeminen vielä kesken, mutta rupeavat yleistulokset kuitenkin jo sikäli hahmoittumaan, että, joskin eri ryhmäin välisissä suhteissa vielä voi tapahtua melkoisia muutoksia, erinäisiä päätelmiä jo voidaan tehdä.
Niin on jo aivan ilmeistä, että tasavaltalaisia tulee ensi huhtikuussa kokoutuvaan eduskuntaan valtava enemmistö, joten se monarkistien taholta pitkin vuotta tapahtunut vakuuttelu, että kansamme enemmistö muka olisi kuningasmielinen, on mahdollisimman selvästi ja lopullisesti kumottu. Tulosnumerot eivät ainoastaan osoita, että kaikki tasavaltalaiset yhteensä tulevat muodostamaan lähes ¾ eduskunnasta, mutta että myöskin maamme porvarillisista aineksista tasavaltalaiset ovat enemmistönä. On näet huomattava, että lukuun ottamatta Kansallista edistyspuoluetta ja Maalaisliittolaista puoluetta tasavaltalaisia myöskin maamme ruotsinkielisen väestön joukossa on paljon enemmän kuin viralliselta ruotsalaiselta taholta on tahdottu myöntää ja että todennäköisesti useampia ruotsalaisiakin tasavaltalaisia on tullut eduskuntaan valituksi. Kuningasmielisiä tulee siis vaaleista, joissa juuri valtiomuotokysymys oli ratkaisevana ja ratkaistavana, vain neljännes koko eduskunnasta. Monarkistien vielä vaalivalmistuksen aikanakin usein uudistama väite, että heitä joka tapauksessa tulee kolmannes, joten he voivat tehdä tyhjäksi tasavaltalaisen hallitusmuodon säätämisen, on sekin siis osoittautunut paikkansa pitämättömäksi.
Yleensä on se käsitys, mitä on tahdottu sekä omille kansalaisille että maailmalle antaa, että nimittäin Suomen kansa pohjaltaan ja valtavalta osaltaan tahtoisi kuningasvaltaa eikä tasavaltaa, nyt auttamattomasti vääräksi osoittautunut.
Tämä tulos todistaa myös, kuinka tarpeellista oli, että edistyspuolue ei näissä vaaleissa ryhtynyt vaaliliittoon kokoomuksen kanssa, kun kerran viimeksi mainittu ei siihen suostunut tasavaltalaisella pohjalla. Ehdotettu vaaliliitto ei suinkaan olisi vahvistanut porvarillisten voimia, vaan päinvastoin luultavasti tuottanut edistysmielisillekin samanlaisia tappioita kuin todellakin kalliiksi käyvä kuningas näyttää kokoomuksesta huolimatta tuottavan suomettarelaisille. Mutta ilmeisesti olisi vaaliliitto estänyt sen selville saamista, mitä kansamme tahto valtiomuotokysymyksestä on. Ainakin osaksi tai juuri siitä syystä kokoomuksen johtavilta tahoilta tuota vaaliliittoa niin hartaasti suositeltiinkin, koska sitten edelleen olisi epäselvyyden ja väärien edellytysten varassa ollut mahdollista ajaa kuninkuus-kiihoitusta lepäämään jätettyjen hallitusmuoto-esitysten pohjalla. Selvä ja tarkka tieto kansamme suhtautumisesta mainittuun ratkaistavana olevaan peruskysymykseen oli kuitenkin välttämätön. Nyt tiedämme, että Suomen kansa ei tahdo luopua tasavallasta, ettei voi olla puhettakaan siitä, että lepäämään jätetyt kuninkuus-esitykset saisivat uudessa eduskunnassa enemmistön, saatikka tarvittavan kahden kolmasosan enemmistön. Siten voidaankin käydä hallitusmuotokysymystä edelleen käsittelemään, ei luulojen ja otaksumisten nojalla, jolloin voidaan väitellä loppumattomiin, vaan todistettujen tosiasiain pohjalla. Niin ollen on myöskin saatu perustus, jolle hyvällä tahdolla pitäisi voida syntyä tuloksiin vievä kokoomus uuden hallitusmuodon aikaansaamiseksi.
Epäilemättä se nytkin tulee kohtaamaan suuria vaikeuksia, sellaisiakin, joita ei olisi ollut, jos ei kuningastouhulla olisi tehty tyhjäksi hallituksen esittämää tasavaltalaista hallitusmuotoa. Toivottavasti kuidenkin monarkistit nyt näkevät, että vastoin Suomen kansan selvää tahtoa on mahdoton saada tänne kuningasta, ja toivottavasti sekä monarkistien että sosialidemokraattien taholla käsitetään, että ainoastaan tuollaisen tasavallan pohjalla on mahdollista saada meille hallitusmuoto, jonka tarpeellisuuden pitäisi olla kaikille siksi selvä, ettei vain kiusanteon tähden estellä sen toteutumista eikä sitä varten pakoteta turvautumaan eduskunnan taaskin hajoittamiseenkaan uusia vaaleja varten. Siten on, niin rohkenemme uskoa, toiveita siitä, että ensi valtiopäivillä itsenäiselle Suomelle vihdoinkin voidaan sen omintakeisen elämän pohjaksi saada pysyvä hallitusmuoto.
18.4.1919
Uusi hallitus.
Uusi hallitus on valmis.
Pari viikkoa käydyt neuvottelut ovat johtaneet tulokseen, joka nyt nähdään.
Niin kuin jo ennakolta vaalien päätyttyä oli selvää, on uusi hallitus tasavaltainen, kansanvaltainen ja edistysmielinen hallitus. Sen ovat, sosialistien asettaessa mahdottomia ehtoja, kokoonpanneet ne keskusta-ainekset, Kansallinen edistyspuolue ja Maalaisliitto, joiden ajamille aatteille näyttäytyi olevan kansan kannatus. Että hallituksessa on joitakin ammattiministerejä, jotka eivät kuulu mainittuun kahteen puolueeseen, ei voi muuttaa sen yleistä leimaa eikä sitä hallitussuuntaa, jota se tulee ajamaan.
Entisen hallituksen jäseniä siirtyy uuteen pääministeriksi entinen valtiovarain päällikkö, kauppa- ja teollisuusministeriksi valtiovarain ministerin apulainen, kulkulaitospäälliköksi entinen sosiaaliministeri, kun taas kirkollis- ja opetusasian ministeri, sotaministeri, elintarveministeri ja oikeusministeri edelleenkin pysyvät toimissaan ja niin ikään ulkoasiain ministerin sijainen. Muut ministerit ovat uusia, niistäkin kuitenkin kaksi taikka jos tri Holsti suostuu rupeamaan ulkoministeriksi, kolme jo aikaisemmin hallituksessa toimineita, toiset valtiopäivä- ynnä muista tehtävistä julkisiin asioihin perehtyneitä. Siten hallituksessa tulee olemaan edustettuna paljon koeteltua kykyä ja kokemusta sekä valtion ja yhteiskunnan asioista yleensä että erittäin hallitustehtävistä.
Aika, jona uusi hallitus ryhtyy tehtäviinsä, on monessa suhteessa vaikea ja sekava. Ulkopoliittinen asema yleensä ja samoin Suomen ulkonainen asema ovat yhä epämääräisiä. Punaistemme kumoukselliset puuhat, niin rajojen tuolla kuin tälläkin puolen, eivät suinkaan ole lakanneet. Valtiontalous, elintarveolot ja taloudellinen elämä yleensä sekä yhteiskunnalliset olot ovat maailmansodan ja viime vuoden kapina-ajan jälkeen pahasti häiriytyneinä. Samalla kuin asiat kaikilla aloilla on taas saatava säännölliselle kannalle, odottavat monet erinomaisen tärkeät uudistukset nopeaa tarmokasta toteuttamista.
Ennen kaikkea on uusi tasavaltainen hallitusmuoto sekä Suomen itsenäisyyden tunnustaminen kaikilta tahoilta nyt viipymättä aikaansaatava ja siten luotava vakava pohja riippumattoman Suomen sisäiselle elämälle, vahvistus sen kansainväliselle asemalle. Lainalainen järjestys ja yhteiskunnallinen rauha maassamme on voimassa pidettävä rikkoutuneita välejä parantamalla ja vastakohtia lieventämällä on edistettävä valtiollista ja kansallista eheyttä. Tehokkailla keinoilla on turvattava maamme ulkonaisilta hyökkäyksiltä, samalla kuin, jatkaen viime ajan ulkopoliittista suuntaa, pidetään huolta hyvistä rauhallisista väleistä muiden kansain kanssa sekä Suomen eduista ja oikeuksista ja ennenkaikkea riippumattomuudesta.
Näihin yhtä tärkeihin kuin vaikeihinkin tehtäviin on uuden hallituksen nyt ryhdyttävä, valitettavasti ilman sitä helpoittavaa tukea, jonka varma enemmistö eduskunnasta tarjosi. Mutta isänmaallinen ja vastuunalainen mieli on toivottavasti oleva siksi voimakas kaikissa niissä kansalaisissa, jotka kannattavat Suomen omaan kansaan ja sen sisäisiin voimiin nojautuvaa itsenäisyyttä sekä kansanvaltaista edistystä, että hallitus ja sen toiminta saa tehokasta kannatusta.
Toivotamme sille kansamme onneksi taitoa, lujuutta, tarmoa ja menestystä tehtävissään.
26.7.1919
Suomen ensimmäisen presidentin vaali.
Eduskunta valitsi eilen klo 6.30 i. p. Suomen tasavallan presidentiksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kaarle Juho Ståhlbergin 143 äänellä. Kenraali Mannerheim sai 50 ääntä.
Eduskunta kokoontui eilen klo 6 i.p. toimittamaan presidentinvaalia. Eduskunnan puhemies, tri Lauri Kr. Relander lausui: ”Suomen hallitusmuodon 94 §:n mukaan toimittaa eduskunta valtakunnan ensimmäisen presidentin vaalin heti hallitusmuodon astuttua voimaan. Mitä vaaliin tulee, on presidentti hallitusmuodon 23 §:n mukaan syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta. Suomen hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta kuluvan heinäkuun 17 päivänä annetun lain 1 §:n säännöksen mukaisesti tulee ensimmäisen presidentin astua toimeensa heti, kun hänet on valittu ja päättyy hänen toimi-aikansa maaliskuun 1 päivän kuudentena vuonna sen jälkeen kun hänet valittiin, sitä vuotta lukuun ottamatta, jona vaali toimitettiin.
Ryhdytään vaaliin, joka hallitusmuodon 94 §:n mukaan toimitetaan umpilipuin. Jos vaalissa joku ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hänet julistettava voittajaksi. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.”
Tämä jälkeen kutsui puhemies edustajat Mantereen, Joukahaisen, Arajärven ja Tannerin avustamaan ääntenlaskussa. Äänestyksen tuloksena ilmoitettiin klo 6.30 i.p., että korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, professori Kaarle Juho Ståhlberg oli saanut 143 ääntä, valionhoitaja, kenraali Karl Gustaf Mannerheim 50 ääntä, eduskunnan puhemies, tohtori L. Kr. Relander 1 äänen ja edustaja Väinö Tanner 1 äänen. Sitäpaitsi oli jätetty 2 tyhjää lippua.
Kun äänestysten tulos oli luettu, ilmoitti puhemies, että Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi oli valittu professori Ståhlberg. Samalla ilmoitti puhemies, että puhemiehistö tulee ilmoittamaan vaalista äsken valitulle presidentille, joka kutsutaan saapumaan tänään klo 11 a.p. pidettävään eduskunnan täysistuntoon antamaan eduskunnan edessä hallitusmuodossa säädetyn presidentinvakuutuksen.
Vaalitilaisuudessa olivat saapuvilla valtioneuvoston jäsenet, diplomaattikunnan edustajat ja ulkomaalaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajat. Kuunteluparvekkeet olivat ääriään myötä täynnä yleisöä ja eduskuntatalon ulkopuolelle oli kokoontunut suuret joukot äänestysten tuloksia odottavia.
Eduskunnan puhemiehistön käynti presidentti Ståhlbergin luona
Heti täysistunnon päätyttyä menivät eduskunnan puhemies, tohtori Relander, ensimmäinen varapuhemies, varatuomari Kotonen ja toinen varapuhemies tohtori Virkkunen äsken valitun presidentin kotiin. Eduskunnan puhemies ilmoitti, että Suomen tasavallan eduskunta oli valinnut maan ensimmäiseksi presidentiksi professori Ståhlbergin. Samalla kun puhemies toivotti onnea vaalin johdosta pyysi hän presidentti Ståhlbergia saapumaan tänään klo 11 a.p. pidettävään eduskunnan täysistuntoon antamaan säädetyn juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä.
Puhemiehen ilmoitukseen vastasi presidentti Ståhlberg seuraavaan tapaan:
Arvoisaa puhemiehistöä kiitän saamastani tiedonannosta. Noudattaen perustuslain mukaan toimitettua vaalia, katson olevani velvollinen vastaanottamaan sen kunniallisen ja ankaran vastuunalaisen tehtävän, jonka Suomen kansa eduskuntansa kautta on minulle uskonut. Olen valmis eduskunnan edessä antamaan hallitusmuodossa säädetyn presidentinvakuutuksen.
7.5.1919
Suomen itsenäisyyden tunnustaminen
Englannin tunnustaminen virallisesti ilmoitettu Suomen hallitukselle ja eduskunnalle. Myöskin Yhdysvaltain hallitus on tunnustanut itsenäisyytemme.
Englannin Suomessa oleva edustaja, konsuli H.W. Bell antoi eilen juhlallisin muodoin v.t. ulkoasiainministerille virallisen tiedon, että hänen Brittiläisen Majesteettinsa hallitus on tunnustanut Suomen itsenäisyyden ja Suomen hallituksen.
Mikäli yksityistä tietä olemme saaneet tietää, ovat myöskin Amerikan Yhdysvallat itsenäisyytemme lopullisesti tunnustaneet, vaikkakaan siitä ei vielä virallista ilmoitusta saapunut Yhdysvaltain täkäläiselle edustajalle.
Englannin hallituksen tunnustus ilmoitetaan eduskunnalle. Eilen klo 6 alkaneesta eduskunnan täysi-istunnossa ilmoitti pääministeri Kaarlo Castrén valtioneuvoston jäsenten ja Englannin täkäläisen edustajan hra Bellin läsnä ollessa Englannin hallituksen päätöksestä tunnustaa Suomen itsenäisyys.
Pääministeri lausui: ”Hallituksen puolesta saan eduskunnan tietoon saattaa, että Ison Britannian edustaja Suomessa on tänään sähköteitse saapuneen tiedonannon mukaan tunnustanut Suomen itsenäisyyden. Suomen kansainväliselle asemalle on tämä mahtavan brittiläisen valtakunnan tunnustus mitä suuriarvoisin ja omansa herättämään erityistä tyydytystä”.
Eduskunnan puhemies L.K. Relander lausui:
”Eduskunta samoin kuin koko Suomen kansa ottaa nyt annetun ilmoituksen vilpittömällä ilolla vastaan samalla kuin se itse toivoo, että ystävälliset suhteet mahtavan Englannin ja itsenäisen Suomen välillä pysyväisesti lujittuvat.
Puheita kuuntelivat edustajat seisaallaan.
Englannin tunnustamisen saapuminen tänne.
Eilen k:lo 2 päivällä vastaanotti Englannin täkäläinen konsuli Henry W. Bell Englannin v.t. ulkoministeri lordi Curzon of Kedlestonilta virallisen sähkösanoman, jossa hän pyytää konsulia ilmoittamaan Suomen hallitukselle, että Englannin hallitus on tunnustanut Suomen itsenäisyyden. Sähkösanoma ei sisältänyt muuta kuin yllämainitun lyhyen ilmoituksen. Kysymys Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta lienee lopullisesti käsitelty ja päätetty Englannin hallituksessa viimeisten kolmen päivän kuluessa. Heti sähkösanoman saatuaan saattoi konsuli Bell sen sisällön valtionhoitajan ja hallituksen tietoon. Kun tunnustaminen oli hallituksellemme tehty, levitimme siitä heti lisälehdellä tiedon yleisölle. Kaupungissa toimeenpantiin heti yleinen liputus.
Koko maan kouluissa tänään lupapäivä.
Ministeri Soininen on valtionhoitajan käskystä antanut kaikille sekä valtion että yksityisille oppikouluille ja kansakouluille koko maassa lupaa tänään keskiviikkona sen johdosta että Englanti on tunnustanut itsenäisyytemme.
Onko Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle asetettu ehtoja?
Lontoo, toukok. 5 p. (Reuter STT-lle) Reuterille ilmoitetaan Pariisista t.k. 5 p:nä: Elysée-palatsissa päätettiin, että Suomen itsenäisyys tunnustetaan ehdoilla, joita ei vielä ole päätetty. Yllämainittu tieto lienee aikaisempi nyt saapunutta tietoa Englannin tunnustuksesta, joka on ehdoton.
Kunnianosoitus valtionhoitajalle.
Merkkipäivän johdosta kävi suojeluskunta soittokuntineen tervehdyksellä valtionhoitajan asunnon edustalla suuren ihmisjoukon seuraamana. Valtionhoitaja ilmestyi hetken kuluttua parvekkeelle, jolloin kohotettiin voimakas kolmikertainen eläköön-huuto. Kun valtionhoitaja oli kohottanut kolminkertaisen eläköön-huudon isänmaalle, johon väkijoukko innostunein mielin yhtyi, poistuivat suojeluskuntalaiset soittokunnan kajahduttaessa marssin toisensa perästä marssien takaisin Uudenkirkon edustalla olevalle urheilukentälle, josta olivat lähteneetkin. Joukkueen edellä tulivat suojeluskunnan ja sen old-boys-komppanian liput.
22.6.1919
Suuriarvoinen saavutus.
Eduskunta lopullisesti hyväksynyt hallitusmuodon.
Eilen hyväksyi eduskunta kolmannessa käsittelyssä uuden hallitusmuodon. Hallitusmuotoehdotuksen kiireelliseksi julistamisen puolesta äänesti 173 edustajaa ja sitä vastaan 23 edustajaa, jonka jälkeen hallitusmuoto hyväksyttiin 165 äänellä 22 ääntä vastaan.
Näin on maamme vihdoin parivuotisen väliaikaistilan jälkeen saanut uuden ajanmukaisen ja täydellisen hallitusmuodon, joka enää on vain julkaistava.
Tämä tulos on ollut vaikeasti saavutettavissa. Monia yrityksiä on, senjälkeenkuin kansamme otti kohtalonsa omiin käsiinsä, sen aikaansaamiseksi tehty ja jo sitä ennen oli arvokkaita valmistelutöitä sitä varten suoritettu. Hetkeksi kadotettiin myrskyisten tapahtumain vaikutuksesta yhteinen pohja jalkain alta, kunnes se nyt taasen on uudestaan löydetty.
Hallitusmuodon nyt tapahtunut hyväksyminen on suuriarvoinen saavutus. Nykyinen epävakainen ja maailman kuohuntatilassa erittäin vaarallinen väliaikaisuuden tila, jossa maamme on ollut Venäjän vallankumouksesta lähtien, ilman täysinäistä ja ajanmukaista hallitusmuotoa, saadaan nyt loppumaan. Siten vakiinnutetaan asemamme ulospäin ja edistetään niinikään sisäisten olojemme onnellista ja rauhallista kehitystä.
Vakaumuksemme mukaan vastaa nyt hyväksytty hallitusmuoto kansamme syvimpiä tarpeita ja oikeuskäsitystä. Se on rakennettu niille kansanvaltaisille ja kaikkien kansalaisten oikeuksia ja vapautta turvaaville periaatteille, jotka ovat varhaimmista ajoista saakka juurtuneet kansamme käsityskantaan. Kansamme valtiollinen elämä saa nyt siitä nykyajan kehitystä vastaavan järjestysmuodon, joka takaa saavutettujen sivistyksellisten ja aineellisten arvojen säilymisen ja on omansa edistämään uusien sellaisten saavuttamista.
Hallitusmuodon valmiiksi saaminen on lisäävä luottamusta omaan kansaamme ja kansanedustuskuntaamme, sillä se on näyttänyt aiheettomiksi äärimmäisiltä tahoilta usein esitetyt väitteet, että ne eripuraisuutensa vuoksi muka eivät saisi mitään niin suurta aikaan kuin uusi hallitusmuoto. Se suhteellinen yksimielisyys, jolla hallitusmuoto eduskunnassa nyt hyväksyttiin, on myös omansa lisäämään sen arvoa ja kantavuutta.
Ilon ja tyydytyksen ja turvallisuuden tuntein on kansamme ottava vastaan tiedon siitä, että eduskunta on nyt hyväksynyt maallemme hallitusmuodon, joka on muodostava vakavan pohjan riippumattoman Suomen valtiolliselle kehitykselle.
27.7.1919
Suomen ensimmäisen presidentin virkaanastuminen.
Presidentti antanut juhlallisen vakuutuksensa. – Hallitus asettanut paikkansa presidentin täytettäväksi. – Presidentti pyytänyt ministeristöä jäämään paikoilleen. – Erinäisten ulkomaisten lausuntojen johdosta ilmoitetaan asiantuntevalta taholta, ettei presidentinvaali tule aiheuttamaan mitään suunnanmuutosta Suomen ulkopolitiikassa.